Kesäkuussa kukkivat perennat

Perennat kukkivat ja kuihtuvat sellaista vauhtia, että ei kännykän kanssa perässä pysy. Tuntuu, että kesä hupenee sitä vauhtia kun kukinnat  kuihtuvat. Jotkut kasvit ehtivät kukkia ennenkuin ehdin edes ottaa kuvan mm. sammalleimu ja verikurjenpolvi.   Jotkut pitävät Alaskankleitonia melkeinpä rikkaruohona ja toiset arvostavat sitä suuresti maanpeittokasvina.  Muurahaiset kuljettavat kleitonin siemeniä, siksi sitä kasvaa mitä ihmeellisimmissä paikoissa … More Kesäkuussa kukkivat perennat

Lupiinien kukkiessa

Lupiini on vanhojen maalaispihojen kasvi. Se on kaunis puutarhassa, mutta ei mielestäni kuulu moottoriteiden varsille, jonne se on istutettu ja jossa se leviää jopa lähimetsiin tukahduttaen luontaiset ketokasvit. Vuosi vuodelta kauhistelen enemmän ja enemmän katsoessani mökkimatkalla lahden moottoritien vartta Lupiinien kukkiessa. Mökin rannassa kasvaa sinisiä perinteisiä Lupiineja, jotka edellinen omistaja on kolmekymmentä vuotta sitten istuttanut. … More Lupiinien kukkiessa

Kesäkuun alun kukkivat perennat

Kylmän kevään  ja akukesän takia useimpien kasvien kukinta on myöhässä. Tarhakylmänkukan pitäisi kukkia heti lumien sulettua, mutta tämä myöhäinen syksyllä istutettu yksilö kasvatti kaksi kaunista kukkaa vasta kesäkuun alkupuolella. Valkovarjohiippa on varjon kasvi. Minulla auringossa. Elää, mutta kasvaa hitaasti. Vaihdan syksyllä parempaan paikkaan. Valkovuokon isosisko Arovuokko valitsee itse kasvupaikkansa. Ei viihdy multavassa perennapenkissä. Voi hyvin … More Kesäkuun alun kukkivat perennat

Raekuuro

Palkinnoksi urheudesta hammaslääkärissä, päätin palkita itseni ja piipahtaa kotiintulomatkalla taimimyymälässä. Mukaan lähti Horminia, Horminum pyrenaicum vasemmalla,  Virginiantädyke, Veronica virginica keskellä ja Veronica porphyriana oikealla. Kotiin päästyäni alkoikin sitten varsinainen myräkkä. Tuuli ja satoi rakeita. Kuvassa viiniköynnös ja ruohosipuli. Suurta viinisatoa ei ehkä vielä tänävuonna kannata odottaa.            

Himalajan jalkalehti ansaitsee oman juttunsa

Patikointimatkalla Andorrassa keskustelin oppamme kanssa kasveista. Hän muisteli lapsuuden kotinsa nurmikosta esiin nousevaa kirkkaan oranssin väristä  varrellista kukkaa, jota ei ollut lapsuuden jälkeen nähnyt. Sanoin, että Oranssia keltanoa on mökillämme riesaksi asti, saat niin paljon kun haluat. Koska asuinpaikkakuntiemme välissä on satoja kilometrejä asia unohtui. Kun olimme kotiutuneet  matkalta, tuli minulle yllätyksenä postipaketti, jossa oli … More Himalajan jalkalehti ansaitsee oman juttunsa